Musiikilla on havaittu hämmentäviä vaikutuksia. Sopiva musiikki pyöräilyn aikana on todella parantanut juoksun tehokkuutta, eli samalla happimäärällä on pyöräilty kovempaa. "Sopiva musiikki" tarkoittaa musiikkia, jonka tempo on suunnilleen sama kuin harjoituksen aikainen sydämen syke. Liian hidaspulssinen musiikki heikensi metabolista tehokkuutta harjoituksen aikana, mutta toisaalla senkin on osoitettu ainakin rentouttavan suoritusta. Puristusvoimaa mitanneessa testissä itsevalittu musiikki paransi urheilijoiden tuloksia jopa 21%! Huikea ero!
Myös ennen suoritusta kuunneltu musiikki voi vaikuttaa lopputulokseen. Mainittakoon, että Rocky -elokuvien tunnusmusiikkia kuunnelleet pikajuoksijat juoksivat parempia aikoja kontrolliryhmään verrattuna. Kolmoisatleetit pohtivatkin juuri juoksulenkillä oman "rokcymaisen" tunnusbiisin säveltämistä! Nyt saimme aikeelle tieteellisen tuen.
Musiikki vaikuttaa mielialaan parantamalla treenausfiilistä, se saa piiskattua kehon ankarampaan suoritukseen, mutta voi myös parantaa keskittymistä ja motorista suorituskykyä. Motivoiva musiikki muuttaa myös ihmisen käyttäytymistä kaikinpuolin aktiivisemmaksi. Rentouttava musiikki (tutkimuksessa klassinen) taas sai urheilijat rentoutumaan jouksun aikana, jolloin syke ja verenpaine laskivat, vaikka suoritus tehtiin samalla vauhdilla.
Tosiaan musiikki jopa nopeutti rankan suorituksen jälkeen maitohappojen poistumista verenkierrosta. Tämä perustui siihen, että palautumisen aikana kuunneltu musiikki sai koehenkilöt aktiivisemmin liikkumaan, mikä pumppaa ja metabolisesti poistaa maitohappoja verenkierrosta ja siten nopeuttaa palautumista.
Silloin kun rasitustaso oli äärimmäinen kuten Cooperin kaltaisissa suorituksissa, ei musiikilla ollut vaikutuksia suorituskykyyn. Tämä voi viitata siihen, että kovassa rasituksessa tuntemukset, ovat niin voimakkaita, ettei musiikin käsittelemiseen löydy aivoista kapasiteettia.
Musiikin vaikutusmekanismia kehossa ei oikeasti tiedetä. Yksi mielenkiintoinen hypoteesi on esitetty, jossa musiikin aiheuttamat signaalit blokkaavat treenin aiheuttamat rajallisesti informaatiota kuljettavassa hermostossa ja siten estävät esimerkiksi väsymyksen tunnetta. kokeellisesti on havaittu alue aivoissa, joka reagoi rytmiin niin musiikissa kuin urheilussa, joten ei ole vaikea kuvitella musiikin hyötyjä, kun sisäinen ja ulkoinen rytmi on synkronisoitu samaan pulssiin.
Tutkimustuloksia yhteenvetäneet tutkijat suosittelivat nopeatempoista, itselleen miellyttävää ja rytmikästä musiikkia treenin ajaksi ja rauhallista musiikkia palatumiseen.
Vinkki: Itse olen kuunnellut viime aikoina lenkeillä äänikirjoja. Niistä ei saa ehkä samanlaista buustia kuin juuri käsittelemästäni musiikista, mutta jos kyseessa on poikkeuksellisen mielenkiintoinen kirja, on lenkille päästävä taas nopeasti uudestaan, jotta pääsee jatkamaan kesken jäänyttä tarinaa. Nyt kuuntelussa on pyöräilijä Tyler Hamiltonin kiehtova elämänkerta (josta varmasti hiukan raporttia tänne, kunhan saan sen loppuun lenkkeiltyä).
Lähteet:
Bacon, C.J., et al. (2012) Effect of music-movement synchrony on exercise oxygen consumption. JOURNAL OF SPORTS MEDICINE AND PHYSICAL FITNESS 52: 395-362.
Eliakim, M., et al. (2012) Effect of motivational music on lactate levels during recovery from intense exercise. JOURNAL OF STRENGTH AND CONDITIONING RESEARCH 26: 80-86.
Karageorghis, C.I., et al. (2012) Music in the exercise domain: a review and synthesis (Part I). INTERNATIONAL REVIEW OF SPORT AND EXERCISE PSYCHOLOGY 5: 44-66.
Karageorghis, C.I., et al. (2012) Music in the exercise domain: a review and synthesis (Part II). INTERNATIONAL REVIEW OF SPORT AND EXERCISE PSYCHOLOGY 5: 67-84.
Pistetään loppuun vielä pari ehdotonta treenimusiikin helmeä:
Kuntosalin rautapumppaukseen lyömätön Rage Against the Machine
Vauhdikkaaseen lentolenkkeilyyn käsittämättömän kova Sabotage by Beastie Boys
- Pekka Niittynen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti