Tervehdys,
olen Aapo, luonnehtisin itseäni hajanaisen porukkamme triathleettiseksi dinosauriiksi. Pitkään pitivät lihapitoista luukasaa maakuopassa pimennossa, mutta elokuusta asti on pala kerrallaan - jännittynein rystysin - sudittu harrastelijasta urheilijaa ja herrasmiehestä piinkovaa atleettia. Arvokisakokemukseni triathlonin puolella on elokuisen HCT:n 122. sijan perusteella porukan kovin. Lähdenkin repaleinen ennakkosuosikin viitta lanteilla keväiseen treenikauteen suurin luuloin päättymättömien kilometrien kiviselle tielle.
Taustoiltani olen liikunnallinen kaveri. Olen harrastanut monipuolisesti erilaisia lajeja koko elämäni, mutta säännöllisyys on muuttunut vuosivuodelta epäsäännöllisemmäksi. Lähtökuntoni "kättäpäälle ja lähdet triathlonille" -illan aikaan joskus 1.8.2012:
-Juoksukunto 5-6km (6.40min/km), max. 8km/60min.
-Pyöräilyä harrastin vain jos en jaksanut kävellä
-Uimataito aikalailla rintauinnin varassa ja kroolia pää pinnalla
Elokuussa 2012 alkoi uusien lajien harjoittelu ja ensimmäisenä riensinkin ostoksille. Ostin oikeasta paikasta piukat juoksuhousut ja vaihdoin sykemittariin patterit. Ei ollut mittarikaan kuullut sykettä pitkiin aikoihin laatikon pimeydestä. Tästä oikeastaan alkoi minun triathlonin harrastaminen. Aluksi pyrin juoksemaan alle 160 sykkeellä ja löntystellen. Sykemittari auttoi kehon tuntemusten opettelussa ja aika pian tiesin kolmen lyönnin tarkkuudella ilman lukeman tarkistamista, että missä mennään. Nopeasti huomasin myös, että tarvitsen tiukan harjoittelurutiinin. Jos jätin esimerkiksi yhden treenin väliin, niin helposti meni koko viikko lötkötellessä ja mussutellessa. Parempi painaa ma-to kovaa, niin tarpeen tullen voi keventää loppuviikkoon tai jatkaa samaa rataa. Näin ei tule kiirettä saavuttaa viikoittaista tuntitavoitetta ja viikonloppuna ehtii vaikka vähän viihteellekin.
Uinnin koin heti haastavaksi lajiksi. Mistä kummasta saan olkapäihin ja keskivartaloon tarvittavia pienenpieniä lihaksia, jotka eivät aivan koko treeniä hapottelisi. Uintitaso oli kyllä luokattoman huono. Kroolaten meni 25metriä hiukan hengästyen, mutta 50metrin matkalla pelkäsi jo hukkuvansa. Lähinnä ongelmia koitui hengityksen ajoittamisesta ja liian kovasta uintitahdista. Syksy menikin sitten uintia treenaten 3-4 kertaa viikossa. Kolmen lajin viikkotunnit vaihtelivat keskimäärin siinä 6-8h hujakoilla. Uintikurssin (selkä,rinta,vapari) koin ihan hyödylliseksi, mutta mielelläni olisin opetellut pelkkää vapaauintia. Jäi kaikki tärkeimmät treenivinkit saamatta kun vaparia käsiteltiin vain 3x40min. Olin kroolaillut oppien ohi jo youtubessa ja altaassa.
Pyöräilin neljän syyskuukauden aikana ulkona yhteensä noin 100km ja talven tullen kävin spinningissä neljä tai viisi kertaa. Pyöräilyyn olisi syytä siis keskittyä viimeistään nyt. Talvella tuli juostua matolla jonkin verran ja juoksukunnosta ei aivan tarkkaa tietoa tällä hetkellä ole. Jossain 20-25km kieppeillä mennään mitä paikat kestävät. Nopeuden kehittämiseen pitää satsata tulevina keväisinä kuukausina enemmän.
Suosittelen hankkimaan kunnon varusteet joka lajiin. Varsinkin alussa olisi fiksua ostaa kunnon lenkkikengät ja juoksuasu. On helpompi saada itsensä liikkeelle kun on mukava riehua säässä kuin säässä. Kaikenkaikkiaan perustason kamppeilla lajiin uppoaa 2000-2500euroa, siis paljon vähemmän kuin normaalin opiskelijamielisen nuoren miehen puolen vuoden kaljoihin!
Paljon on puolessa vuodessa ehtinyt lajista lukea ja lajin saloihin uppoutua. Kiehtovimpia hetkiä ovat oman kehon tuntemukset esimerkiksi pitkien yhdistelmätreenien aikana. Vähämielinen triathlonisti ei tuntoa kaipaa.
-Aapo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti