Herään taas jo kuukausia kestäneestä blogihorroksesta. Kuten ovat Kolmoisatleetitkin kevään myötä heränneet kohti uutta nousukuntoa. Uutta kilpailukautta.
Otsikon leikkisästi muokatun sananlaskun saattelemana sujahdan esittelemään päivän blogauksen aiheen. Tiedefriikkinä, tutkimuksiin tukeutuen, kirjoitan lumevaikutuksesta. Plasebon tehosta. Siitä, kuinka mieli muokkaa kehoa ja suoritusta uskomuksen pohjalta, ei todellisiin fysiologisiin vasteisiin tukeutuen.
Tarina: Richard Virenque, Tour de France 1998
"Tarkoitukseni oli ruiskuttaa sitä roskaa Richardin takamukseen tunti ennen lähtöä... ...Sopivana hetkenä annoin Virenquelle hänen pistoksensa. Tuona päivänä hän ajoi elämänsä aika-ajon sijoittuen toiseksi Ullrichin jälkeen. Saksalainen starttasi kolme minuuttia Richardin jälkeen ja saavutti hänet. Sen jälkeen kaksikko esitti unohtumattoman kaksinkamppailun aina maaliin saakka. "Herranjumala se tuntui hyvältä! Tuo aine oli aivan uskomatonta" hän huudahti. "Meidän pitää pysyä siinä." Hänen tuloksensa liittyi siihen maagisen kapseliin - mutta oli jotain, mitä hän ei tiedä, ellei lue tätä. Olin hankkiutunut eroon siitä mahtavasta aineesta ja vaihtanut sen pieneen määrään glukoosia. Mikään ei korvaa itseluottamusta."
-Willy Voet, fysioterapeutti
 |
| Virenque & Ullrich |
Mikä plasebo?
Kyse on siis siitä, että ihminen toimii, niin kuin hän uskoo jonkin aineen tai hoidon pohjalta toimivansa. Lääketieteessä plasebo on laajalti tutkittu ja hyväksytty ilmiö, vaikka sen vaikutusmekanismeja ei täysin tunnettaisikaan. Näin on varsinkin silloin, kun mitattavaan asiaan liittyy subjektiivisuutta kuten esimerkiksi kipuun. Tyypillisessä, jonkin aineen tai menetelmän tehoaa mittaavassa tieteellisessä kokeessa, osa saa todellista vaikuttavaa ainetta ja osa vain luulee saavansa sellaista. Jos näiden kahden ryhmän tulokset eivät eroa toisistaan, voidaan suurella todennäköisyydellä sanoa, ettei tutkitulla aineella ole mitään todellista vaikutusta tutkittuun ominaisuuteen. Vaikutus on lumetta. Näin voi olla esimerkiksi homeopatian kohdalla, jonka hoitava teho perustuu täysin lumevaikutukseen eli vahvaan uskoon.
Punainen pilleri toimii stimulanttina, sininen rauhoittavana, Suuri paremmin kuin pieni. Kallis kapseli on tehokkaampi kuin halpa tabletti. Empaattisen ja valloittavan lääkärin hoidot toimivat kylmän kalan vastaavia paremmin. Kyse on siis siitä, mikä ihmisten mielikuvissa tuntuu tehokkaalta.
Mutta mikä on urheilun, urheilijan suorituskyvyn ja lumevaikutuksen suhde? Mitä asiasta tiedetään? Voiko plasebolla olla jopa mahdollisuuksia käytännön sovellutuksiin kilpailuissa ja harjotteluissa?
Urheilijan plasebo
Urheilusuorituksen voi kuvitella olevan erittäin altis lumevaikutukselle, sillä jokainen kuntoilijakin varmasti tietää, miten maksimaalisen suorituksen saavuttaminen on yhtä mielen ja kehon taistelua. Taistelua, jossa pienikin lisäusko omaan tekemiseen voi auttaa ratkaisevan paljon.
Itse en voi lumevaikutusta tunnustaa havainneeni, mutta eipä sen huomaaminen ilman tarkkoja testausprotokolia onnistukaan. Aikoinaan söin jonkin aikaa beta-alaniinia lisäravinteena. Omalla kohdallani voisin uskoa, että aine on vahva ehdokas voimakkaan lumevaikutuksen perheeseen, sillä sen tehon tuntee! Aine nimittäin laittaa ihon kihelmöimään kutkuttavalla tavalla. Penkillä levytankoa puristaessa voi sitten palata tähän vaikutukseen mielessään ja miettiä: "jumalauta kun olikin päräyttävää ainetta!" Ja silloin painothan nousevat!
Plaseboilla onkin kiusattu tutkittavia monenlaisissa liikunnallista suorituskykyä mittaavissa kokeissa:
Valekofeiinia nauttineiden pyöräilijöiden aika-ajotulokset paranivat, vieläpä sitä enemmän mitä suuremman annoksen heidän väitettiin nauttineen. Oikeasti kofeiinia saaneet eivät pärjänneet yhtään lumeryhmää paremmin. Myös voimailulajien kohdalta on samankaltaisia tuloksia. On tosin myönnettävä, että monissa muissa kokeissa kofeiinilla on ollut todellisia suoritusta parantavia vaikutuksia.
Pyöräilijöillä testattiin, kuinka aika-ajosuorituksen aikana syödyt ravintolisät vaikuttivat tuloksiin. Myös makeutusaineilla energiavajettaan paikanneet paransivat suorituksiaan kontrolliryhmään verrattuna.
Myös doping-aineiden kohdalla on testattu plasebon tehoa. Klassisissa kokeissa voimailuharrastajille on syötetty sakariinia anabolisiksi steroideiksi naamioituina. Lumekäsittelyllä kyllästetyillä urheilijoilla voimailutulokset paranivat kontrolliryhmää enemmän. Tällaiset tulokset syövät pohjan urheilijoiden selityksiltä, kuinka valmentajat ovat syöttäneet kiellettyjä aineita salaa kärähtäneille urheilijoille. Näin toimiessaan valmentaja hukkaa lumevaikutuksen ja kielletyn aineen hyöty voi jäädä pieneksi. Miksi kukaan tekisi näin? Ikävä kyllä tutkimusetiikka estää suorittamasta kokeita, joissa dopingaineita syötetään urheilijoille näiden tietämättä. ;) Vasta silloin saataisiin tietää, mikä on doping-aineiden todellinen teho ilman mielen luomaa buustia.
Hiukan samasta tilanteesta oli kyse kokeessa, jossa urheilijat laitettiin ensin polkemaan oma maksimaalinen suoritus kuntopyörällä. Heti tämän jälkeen kokelaiden piti pyöräillä sama matka ja yrittää päästä mahdollisimman lähelle edellistä maksimia. Osalle kuitenkin huijattiin 2% todellista kovempi aika kuin todellisuudessa. Lume-ennätystä jahdanneet pystyivät psyykkaammaan itsensä huomattavasti kovempiin suorituksiin, kuin todellisia ennätyksiään jahdanneet. Tämä ei varsinaisesti ole plasebovaikutus, mutta kertoo mielen manipuloinnin tuottavan tulosta.
Vaikka urheijoista itsestäänkin valtaosa uskoo lumevaikutuksen tehoon ja kertoo kokeneensa uransa aikana plasebon voiman, ei tutkimustuloksista voi kuitenkaan vetää kovin lopullisia johtopäätöksiä. Vähäiset tieteellisesti dokumentoidut tapaukset ovat kaikki tapahtuneet harjoittelutilanteissa. Ei silloin, kun on ollut tosi kyseessä. Voi olla, että plasebovaikutukset haihtuvat olemattomiin kun panos on kova, kroppa ja mieli viritetty jo valmiiksi viulunkieleksi. Joka tapauksessa lumevaikutus voi olla urheilijan arjessa läsnä. Todistetusti.
Loppuun perseilen ja teen suomalaisille urheilupäättäjille ehdotuksen, jolla suomalainen arvokisamenestys saadaan taas uuteen kukoistukseen. Lanseeraan käänteisen DDR-menetelmän.
Suomi toteuttaa valtiollisen kusetuksen, jossa jo aiemmin mainiosti valelääkäreinä kunnostutuneet kaverit palkataan Olympiakomitean leipiin. Heidän tehtävänään on näyttää innostuneelta ja jakaa urheilijoille punaisia, suurikokoisia kapseleita, joiden sanotaan maksavan hunajaa. Lajista riippuen lääkkeen sanotaan tehostavan lajinomaista suorituskykyä ratkaisevan paljon taatakseen menestyksen. Ei riskiä, ei suurta vääryyttä. Emme me urheilijat ole niin fiksuja, että tällaisen salaliiton hoksaisimme?
Kolmoisatleetit hakevat tiimiinsä suvereeniin kusetukseen kykenevää epärehellisyyden perikuvaa lääkelaukkua kantamaan.
Lähteet:
Ariel, G. et al. (1972). Anabolic steroids: the physiological effects of placebos. Medicine and Science in Sports 4: 124-126.Beedie, C.J. (2007). Placebo effects in competitive sport: Qualitative data. Journal of Sports Science and Medicine 6: 21-28.
Bérdi, M. et al. (2011) Placebo effects in sport and exercise - A Meta-Analysis. European Journal of Mental Health 6: 196–212.
ClarkV.R. et al. (2000). Placebo effect of carbohydrate feedings during a 40-km cycling time trial. Med Sci Sports Exerc. 32:1642-1647.
Eichner, R.E. (2013). Placebos for Athletes: Do They Exist? If Not, Do They Work Anyway? Curr Sports Med Rep. 12:134-135.
Kalasountas. S. et al. (2007). The Effect of Placebo-Induced Changes in Expectancies on Maximal Force Production in College Students. Journal of Applied Sport Psychology 19: 116-124.
Lentillon, K.V. et al. (2010). Doping use among young elite cyclists: a qualitative psychosociological approach. Scand J Med Sci Sports 20: 336-345.
Maganaris, C.N. et al. (2000). Expectancy effects and strength training: do steroids make a difference? Sport psychologist 14: 272-278.
Trojian, T.H. et al. (2008). Placebo effect and athletes. Curr. Sports Med. Rep. 7: 214-217.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti